Tämän blogin keskisyvä olemus

Sananen tästä blogista. Kirjoitan – tai ainkin yritän kirjoittaa – tätä useammastakin syystä. Ensinnäkin asiat ja kokemukset muistaa paremmin, kun ne on jollain tapaa ulkoistanut ja toisekseen ne usein paranevat jakamalla. Olen jo nyt huomannut, että kokemisen ilosta on puolet pois, kun asioita ei voi jakaa kenenkään kanssa. Puhelut ovat melko kalliita ja nettiaika sekä harva että rajallinen, joten runsaan sähköpostien kirjoittamisen sijaan yritän jakaa kokemuksia tärkeiden ihmisten kanssa näin. Kirjoitan siis blogia ensisijaisesti itselleni ja niille rakkaille ja tutuille, joita kuulumiseni kiinnostavat ihan henkilökohtaisista syistä, mutta toki myös muut lukijat toivotetaan tervetulleeksi.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi blogi toivottavasti tulee palvelemaan täällä Tansaniassa suorittamani opetusharjoittelun reflektointia ja sitä, että saan edes jotain järkevää koostettua aiheesta ohjaajalleni. Jos en kirjoita säännöllisesti ainakin jotain, kolmen kuukauden päästä minulla on vain kasa kokemuksia, joista voi olla hyvin vaikea kasata mitään selkeää raporttia tai tuotosta aikaiseksi. Tästä syystä on mahdollista, että pedagogiikastakin puhutaan vielä sananen jossain vaiheessa - tai sitten ei?

Ainoa paikka, missä minulla on käytössäni nettiyhteys, on Babati. Blogin päivitystahti riippuu siis pitkälti siitä, kuinka usein käyn täällä: enimmillään joka viikonloppu ja toivottavasti vähintään 2-3 viikon välein. Samasta syystä tulen varmaankin käyttämään ajastettuja kirjoituksia eli juttuja päivätään sille ajankohdalle kun ne on todellisuudessa raapustettu johonkin ruutupaperille tai vaihtoehtoisesti hetkeen johon ne liittyvät, ei välttämättä julkaisemishetkeen. Tämä voi siis aiheuttaa sitä, että juttuja pompsahtaa blogiin harvakseltaan, mutta useampi kerralla. Siis jos olen ahkera.

Mutta hei, olen Afrikassa: blogin kirjoittaminen tulee tärkeysjärjestyksessä jossain keitettyjen banaanien syömisen ja swahilin treenaamisen jälkeen :) Hakuna matata – no problem.